IBC2015-näyttelyssä kävi keskustelu kuumana siitä, mikä on seuraava suuri juttu näytöissä ja ohjelmatuotannossa. 4K-elokuva ja UHD-televisio olivat jo viime vuoden heiniä: ensimmäiset UHD-televisiokanavat ovat jo eetterissä ja 4K-ulkotuotantoautot liikenteessä. Silti UHD:n laajempaa läpimenoa ei povata lähivuosille. UHD:n ongelmana on tuotannossa nelinkertainen tiedostokoko HD–signaaliin nähden ja jakelussa se, että tarvitaan aiempaa laajempi kaista. HFR, eli korkeampi kuvataajuus, edellyttää sekin tuplasti tilaa nykyiseen HD-signaaliin nähden.

HDR eli High Dynamic Range ei sen sijaan juuri lisää tiedoston kokoa eikä vaikuta ohjelmien jakeluun. HDR:n mahdollistaa uusien näyttöjen parantuneen kontrastin hyväksikäyttö. Tähän asti käytössä olleiden näyttöjen kontrastinkäsittelykyky ja pienehkö väriavaruus ovat olleet esteenä paremmalle katselukokemukselle. Kuvan kirkkaus on ollut parhaimmillaan 300 nitin (Nit =cd/m2) luokkaa ja väritoistoa on rajoittanut sekä tuotantotekniikka että näyttöjen värimaailman standardit.

Uusissa LCD-, LED- ja OLED-näytöissä kirkkaus on jo 1000–4000 nittiä eli yli kymmenkertainen vanhoihin näyttöihin verrattuna. Väriavaruudessa ollaan siirtymässä vanhasta 709-standardista ITU-R BT.2020 standardiin, joka mahdollistaa aiempaa selvästi laajemman väriavaruuden ja 64 kertaa suuremman värien määrän.

Parantuneen kontrastinkäsittelykyvyn (HDR) hyödyntämiseksi on alan teollisuus lähtenyt yhteistyöhön. Keskeinen tekijä HDR:n kehittämisessä on Dolby Laboratories Vision -ohjelmistollaan, jonka mm. Samsung on ottanut käyttöön uusimmissa UHD-näytöissään.

Vision algoritmi yhdistää värimaailman ja kuvan kontrastit uudella tavalla. Tumma on nyt tummempaa ja valoisien kohtien kirkkaus hämmästyttävän puhdasta ilman kuvan puhki palamista. Lopputuloksena on selvästi nautittavampi katselukokemus pienin lisäkustannuksin. Siksi HDR on seuraava kuvanparannuskeino, joka lyö itsensä läpi niin kuluttajille kuin tuotantoportaallekin.
HDR-algoritmia hyödynnetään läpi koko tuotanto- ja esitysprosessin kameran asetuksista värikorjaukseen ja esitykseen. Metadata siirtää oikeaan valotukseen liittyvät tiedot läpi koko tuotantoprosessin taaten halutun ilmeen kuvalle.

Tuotantopuolella HDR:n hyödyntäminen edellyttää kuvauskalustoa, jonka dynamiikka (”valotusvara”) on 15 aukkoa. Tähän kykenevät mm. ARRIn ALEXA ja AMIRA kamerat sekä Canonin EOS 300 Mark II. Hämmästyttävää kyllä, myös Grass Valleyn uudet LDX Universe -sarjan TV-kamerat pystyvät reaaliaikaiseen HDR-kuvaan TV-tuotannoissa. Lopputuloksesta voi nauttia ennen muuta urheiluohjelmissa.

HDR tekee HD- ja UHD-kuvasta todella nautittavan!

Tule ihastumaan HDR-kuvaan Mediatrade Oy:n osastolla Audiovisual 2015 -messuilla Helsingin Messukeskuksessa 18–20.11.2015. Osastonumeromme on 7e38-39.